Mulla on edessä kahvikuppi. Löfbergsiä pressopannun läpi, seassa mittalusikallinen teaniinia boostaamaan keskittymistä. Vieressä pari leipää, tai no toisen jämät ovat suussa just nyt. Lautasella myös omeletti, aika köyhillä täytteillä mutta haittaako se? Ei juurikaan. Internettini tai tietokone hidastelee, teksti ei tule sulavasti samantien painettuna vaan tässä on ikävä viive.
Kofeiini ja teaniini yhdessä antavat boostin keskittymiskykyyn, käyttäjän on helpompi syventyä ja keskittyä tekemäänsä asiaan unohtaen muut häiriötekijät. Loistavaa työntekoon tai opiskeluun jos on pakko keskittyä. Pitäisi treenata pääsykokeisiin mutta päädyn todennäköisesti hiomaan Trackmanian kenttiä niinkuin jo jonkun aikaa olen tehnyt. Ai että osaa välillä olla inhottavia ratoja.
Sain leipäni suuhun, munakas seuraavana vuorossa. Yllättävän hyvää, tällä kertaa unohtui kaikki ikkunalaudalla kasvavat viherkasvit, kasvakoot rauhassa. Pitäisi siistiä alapuskistoa koska alkavat jo kuivumaan kasaan.
Hain kahvia, sitä oli selvästi liian vähän. Toinen kuppi jäi puolilleen, mikälie ajatusvirhe sattunut mittaillessa. Sitä se on kun vanhaksi elää. Olen myös alkanut sitomaan kengännauhani penkillä istuen, lisäksi lähikaupan uudistus vei appelsiinit alimmalle hyllylle. LIIAN ALHAALLE! Ei se ole hauskaa noukkia sieltä polven korkeudesta niitä appelsiineja kun ne aiemmin olivat vyötärön korkeudella. Ensimmäisen maailman ongelmia. Appelsiinit espanjasta asti ja mä valitan että ne on liian alhaalla kaupassa.Joutuu vähän kumartumaan.
Pari tuntia kun lopetin kirjoittamisen. Pelasin trackmaniaa ja eteninkin jonkinverran. Nyt tallennan tämän ja palaan tekstieni ääreen taas joskus.